10.3.2016

Lean UX - avointa kehittämistä nopeilla protoilla

Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman nopeasti toimivaa softaa, jota testaamalla saadaan jatkuva oppimissykli pyörimään aikaisessa vaiheessa. Lean UX -menetelmä on viimeisimpiä hypetyksen aiheita softa-alalla. Oli se sitten kaiken hurraamisen arvoinen tai ei, nyökyttelemme hyväksyvästi päitämme sen alleviivaamalle nopeiden protojen käyttämiselle. Maalaisjärjellä kun tiivistää, niin kyse on siitä, että tekemällä oppii. Seuraavaksi sneak peek meidän tekemiseen. Mennään Lean UXn teorian kautta, mutta älkäätte torkahtako!

Lean UX edustaa kehittäjänsä Jeff Gothelfin mukaan tuotesuunnittelun evoluutiota. Se korostaa tiimien välistä ja sisäistä tiivistä yhteistyötä ja siirtää suunnittelun fokusta ominaisuuksien ja dokumentaatioiden määrittelystä käytännön-/käyttäjäläheisempään ’Mikä toimii?’ – ajatteluun. Tavoitteena on muuttaa maailmaa, ei toteuttaa toiminnallisuuksia. (Hieman mahtipontista, mutta viesti välittyy.) Myös eri roolien rajoja hämärretään – kaikilla on oikeus suunnitella, ja koko suunnitteluprosessi on avoin tiimin kesken. Meillä protoilua harjoitetaan siten, että vaikka proton tekee useimmiten suunnittelija, voivat koodaajat kommentoida sitä alusta alkaen. Tämä taas usein johtaa siihen, että yhteisen pähkäilyn jälkeen todetaan, että toteuttamisen realiteettien kannalta on protoa järkevää muokata, ja tämä taas usein johtaa myös parempaan käytettävyyteen. Käytettävyys kun ei koostu pelkästään miellyttävästä ja selkeästä lay outista, vaan viiveajat ynnä muu tekninen sujuvuus on myös olennainen osa sitä, ja se taas on koodarin/koodarien tonttia.

Gothelf kirjoittaa, että pointti tässä roolirajattomassa kehittämisen ympäristössä on se, ettei tiimissä olisi asiantuntijoita, ninjoja, rokkistaroja ynnä muita kunkkuja. Kaikkien äänelle annetaan arvo, jolloin suunnitteluun saadaan enemmän perspektiiviä. Lean UXn käytännön toteuttamisen ydin on nopeissa protoissa: prosessi on ketteristä menetelmistä tuttu iteraatio, jonka tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman nopeasti toimivaa softaa, jota testaamalla saadaan jatkuva oppimissykli pyörimään niin aikaisessa vaiheessa kuin suinkin mahdollista. Vaikka käytännössä, kuten meilläkin, on suunnittelijalla valistunein näkemys protosta ja UXstä, on muiden panos tärkeä juuri uusien näkökulmien kannalta. Meillä koodaajien ammattitaidon on todettu olevan erityisesti hyödyllinen, kun protoa tarkastellaan suorituskyvyn vinkkelistä.

Lean UX Manifesti

Vielä tilkka teoriaa. Kun Lean UXää sovelletaan yritystasolle, on kaikki tekeminen alustettava Lean UX filosofian mukaiseksi. Ketterän kehittämisen manifestia (Agile manifesto) vastaamaan on kirjoitettu Lean UX manifesti, joka kuvaa toimintatapoja, joilla pyritään ketterän kehittämisen ja Lean UXn sulauttamiseen. Lean UX manifestin kirjoittajat Anthony Viviano, Ajay Revels ja Ha Phan korostavat, ettei kyse ole listasta sääntöjä, vaan enemmänkin kyse on periaatteista. Alla vapaasti suomennettuna ko. julistus:

1) Validoidaan alusta asti asiakaslähtöisesti ennemmin kuin julkaistaan tuote, jonka arvoa loppukäyttäjälle ei ymmärretä

2) Suunnitellaan yhteistyönä ennemmin kuin erillisessä suunnittelutiimissä

3) Ratkaistaan käyttäjien ongelmia ennemmin kuin suunnitellaan tajunnan räjäyttäviä toiminnallisuuksia

4) Mitataan menestystä räätälöidyillä suorituskykymittareilla ennemmin kuin määrittelemättä ja tuntemattomilla mittareilla

5) Käytetään tarkoituksenmukaisia välineitä ennemmin kuin seurataan kankeaa suunnitelmaa

6) Suunnitellaan vikkelästi ennemmin kuin tehdään raskaita määrittelyjä, dokumentaatiota ja rautalankamalleja

Manifesti käytännössä – käytettävyyttä protoilulla

Meillä lähdetään liikkeelle pienin askelin ja tehdään alusta asti täysin toimivaa softaa. Tarkoituksenmukaiset välineet tarkoittavat käytännössä sitä, että- jokaiseen projektiin valitaan tekniikoihin sopivat työkalut. Mahdollisuuksien mukaan työkalut valitaan myös niin, että ne ovat kevyitä, ja niin että työntekijöillä olisi niistä jo kokemusta. Nopean proton tärkeys on huomattu meilläkin. Kerran jos kaksikin on lähdetty tekemään kylmiltään “valmista” ja todettu, että peruutetaanpa alkuun. Vaikka teemme suorilta toimivaa softaa, sitä kohdellaan kuin protoa. Ja  kuten sanottua, lähdetään pienesti liikkeelle ja validoidaan joka välissä. Täällä yksi esimerkki protoistamme.

Unigrafia-rautalanka

Lean UXn nopea proto on kaksimerkityksinen: tehdään mahdollisimman nopeasti projektin aikajanaan nähden, ja tehdään mahdollisimman nopeasti protoon käytettyyn aikaan nähden. Vivianolla ja kumppaneilla on järkeenkäypä puolustus äkkiä kyhättyjen protojen käytännöllisyydelle: tähtäimessä on valmis tuote, ja nimenomaan sitä asiakkaat tulevat käyttämään eivätkä protoja, joten eipä tuhlata liikaa aikaa niihin. Protojen tarkoitus on opettaa suunnitteluryhmää ja edistää hyvään lopputulokseen pääsemistä. Mitä pienemmällä työllä proto saadaan ajamaan asiansa, sitä parempi sen hyötysuhde on (MVP eli Minimal Viable Product). Jos soveltaa tätä ajatusta meidän tekemiseen, niin voidaan sanoa, että timanttia voidaan hioa; viittätoista sepelimurua yhdistettynä nippusiteellä ja ilmastointiteipillä – ei juuri.

Lähdetään simppelisti liikkeelle ja tehdään toimivaa softaa. Hieno visuaalinen suunnittelu lisää tuotteen viehätystä, mutta olennaisinta on saada käyttökokemuksesta sujuva alusta alkaen. Asiakkaan päämäärä on tavoittaa omat asiakkaansa, ja se onnistuu parhaiten,kun tuotteesta hiotaan nopeilla sykleillä parhain mahdollinen toimiva kokonaisuus.” -Otto Rautamaa, Web Developer

Protojen myötä kuvioon astuvat protoilupalaverit asiakkaan kanssa. Ne takaavat sen, että projektissa pysytään kartalla siitä, mikä on  A) toimivaa ja B) haluttua. Kun protoillaan alusta asti nopeissa sykleissä, pysyy tekemisessä varmuus siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Kylmiä numeraalisia faktoja onnistumisen tasosta voidaan myös louhia esiin määrittelemällä sivustoille tavoitteita, joita voidaan seurata. Esimerkkinä vaikkapa tuotteen myynti, jota voidaan kytätä muun muassa Google Analyticsin avulla. Sivuston toiminnoille voidaan myös määritellä rahalliset arvot, jolloin sivuston teoreettista ja konkreettista tuottoa voidaan seurata, ja sen kautta mitata ratkaisujen toimivuutta.

lean ux ruttureuna

Protot on myös koettu hyväksi kommunikointivälineeksi asiakkaan kanssa. Jos tilanne on se, että toimeksianto on tehdä tuotteeseen valmiin back endin (the dark side of the code) päälle näkyvä toiminnallisuus (front end), protoja voidaan käyttää mahdollisuuksien tunnustelemiseen: mikä on järkevää/mahdollista toteuttaa ja mikä ei. Jos tilanne taas on se, että lähdetään aivan alusta liikkeelle ja asiakkaalla on vain tarve, mutta ei visiota toteutuksesta, saadaan protolla projekti jouhevasti käyntiin. Asiakkaan on helpompi ymmärtää, mitä me olemme ehdottomassa, kun käsiin annetaan konkretiaa eikä pelkkää sanahelinää. Lisäksi, protoa on paitsi helpompi ymmärtää myös helpompi kommentoida. Tällainen puhdas startti onkin itse asiassa meidän tapauksessamme ihanteellinen, sillä UX-osaamista löytyy, ja voimme käsi sydämellä luvata toimivan ratkaisun, jota on mukava käyttää. Loppuun vielä protoilun, ah niin luonnollinen ja selväsanainen, ydin Gothelfin kirjassaan käyttämän lainauksen muodossa:

“If it disagrees with experiment, it’s wrong” – Dr. Richard Feynman