Natiivin mobiilisovelluksen kustannusrakenne
Meidän kokemuksien mukaan kysytyin alusta tällä hetkellä on iOS ja erityisesti iPhone, mutta iPad ja tablet-kehitys ottaa kiinni kovaa vauhtia. Seuraavaksi kysytyin on html5 web sovellus ja sitten Android. Androidin ongelma on laajasta laitekannasta huolimatta Android käyttäjien laiska sovelluskäyttö verrattuna iOS käyttäjiin.
Tuomas Kumpula
Yleisin kysymys mobiilisovelluksissa liittyy niiden hintaan ja kustannusrakenteeseen. Viimeisin raportti Vision Mobilelta täydentää hyvin tarkkaan meidän omia kokemuksia aiheesta.
Kustannusrakenteesta iOS-kehitys on kalleinta. Vision Mobile raportin mukaan keskiarvo sovelluksen kehittämiselle on n. kolme henkilötyökuukautta. Noin kolmannes sovelluksista valmistuu 1-3 henkilötyökuukaudessa ja hieman alle kolmannes yli tuossa ajassa.
Kustannuksista n. 55% menee itse koodaamiseen, 25% UX kehitykseen (käyttäjäkokemus & design), 10% sovelluksen markkinointiin ja 10% vuosittain ylläpitoon. Tämän päälle oma kokonaisuutensa on backend joka yksinkertaisessa tapauksessa on kevyt middleware-ratkaisu ja laajemmassa täysin räätälöity ratkaisu yleensä Zend Framework (PHP), Ruby on Rails tai esim. Grails (Groovy/Java) pohjaisena.
Usein sovellukset käyttävät taustajärjestelmiä, jotka ovat ns. ”vanhempaa” tekniikkaa, joten niihin pitää tehdä yllä mainituilla työkaluilla Rest API sovellusta varten. Tämän kustannukset vaihtelevat noin yhdestä neljään henkilötyökuukauteen. Geniemin AppEver palvelualustan avulla pyrimme tarjoamaan modulipohjaisena näitä palveluita ja saavuttamaan n. 30% kokonaiskustannussäästöt verrattuna puhtaaseen SDK-pohjaiseen kehitykseen.
